Reekit
Wikikom
Reekien yhteiskuntaa hallitsee joukko ylimyssukuja, joiden dynastiat ovat hallinneet viimeiset 2500 vuotta. Järjestelmän pysyvyyden on taannut muinainen laki, jota noudatetaan pilkulleen ja jonka tärkeimmät kohdat opetetaan jokaiselle reekille jo poikasena. Lakeja valvoo dynastien tukema papisto, jotka elävät askeettisesti vanhoja kirjoituksia tutkien. Vain joukko hyljeksittyjä rosvo-reekejä ei noudata muinaisia lakeja ja lainkuuliaiset reekit halveksuvat ja vihaavat heitä. Rosvo-reekit elävät reeki-imperiumin ulkolaidoilla ryöväten pikkusiirtokuntia ja kauppa-aluksia sekä keräämällä romua ja muuta käyttökelpoista tai arvokasta Ihmisten ja reekien välit ovat kohentuneet huomattavasti reeki-sodan jälkeen, vaikka rosvo-reekien joukot toisinaan aiheuttavatkin ongelmia. Hävityksen ja Pitkän yön aikaan ihmiskunta joutui muutamaan otteeseen selvittelemään välejä dynastioiden kanssa, mutta nykyään se on jo historiaa. Reekit ovat tällä hetkellä ihmisheimojen merkittävin muukalaisliittolainen. Reekit tunnetaan erityisesti yritteliäinä kauppiaina ja tiedonvälittäjinä, mutta myös juonikkaina sotureina sekä kekseliäinä teknikkoina.
|
Fysiologia
Arvellaan, että reekit ovat kehittyneet jonkinlaisista haaskansyöjistä tai ne ovat täyttäneet evoluutionsa alkuvaiheessa rottia vastaavan ekologisen lokeron oman kotiplaneettansa ekosysteemissä. Reekit muistuttavat kahdella jalalla kulkevaa rotan ja liskon sekamuotoa, jolla on pitkänomainen karvaton kuono, lepakonkärsämäinen nenä, terävä raatelunokka sekä karvaton häntä. Tyypillinen naaras on noin 160 cm pitkä ja painaa noin 50 - 70 kiloa. Häntä on n. 80 cm pituinen. Urokset ovat hieman lyhyempiä, mutta ruumiinrakenteeltaan vantterampia. Tyypillinen uros on noin 150 cm pitkä ja painaa noin 50 – 80 kiloa. Häntä on n. 70 cm pituinen. Reekit elävät tavallisesti noin 50-vuotiaiksi, mutta tiedetään jopa 90 vuoden ikään yltäneistä dynasteista.
Päälaella ja niskassa reekeillä on pitkä piikikäs harjas, joka jatkuu alaselkään asti. Reekien häntä on lähinnä tasapainoelin, mutta harjaantumisen myötä reekit voivat oppia tarttumaan sen avulla. Reekien silmät ovat mustat ja päästä ulkonevat. Niitä suojaa paksu vilkkuluomi. Näköaisti on suunnilleen yhtä tarkka kuin ihmisillä, mutta ne näkevät hämärässä paremmin ja aristavat kirkasta valoa. Tämän vuoksi monet reekit käyttävät normaalivalaistuksessa häikäisyltä suojaavia laseja. Reekien korvat ovat pitkät ja liikkuvat. Niiden kuulo on hieman tarkempi kuin ihmisillä ja kantaa korkeammille taajuuksille.
Reekit viihtyvät parhaiten ihmiselle hieman ohuessa ilmakehässä ja lauhkeassa lämpötilassa, +10 – 20 °C on reekeille mitä mieluisin lämpötila. Reekien turkki suojaa hyvin kylmyydeltä aina -20 ºC asti ja lyhyitä aikoja reekit sietävät jopa yli -50 ºC asteen pakkasta. Ääriolosuhteissa selviytymisessä reekejä auttaa myös niiden kyky vaipua syvään horrosuneen, johon vaivuttuaan reekit sietävät alhaisia lämpötiloja hyvinkin pitkään. Reekit voivat vaipua horrokseen tahdonalaisesti, kun ympäristön lämpötila lähentelee nollaa celsius-astetta. Horroksesta herääminen vaatii kuitenkin jonkinlaisen vahvan ärsykkeen, kuten lujan äänen tai voimakkaan ravistuksen. Myös lämpötilan kohoaminen vähintään +10 celsiukseen herättää reekin horroksesta muutamissa tunneissa. Reekit voivat olla horroksessa puolikin vuotta, mutta ravinnetiputuksen avulla horrosta voidaan ylläpitää jopa yli vuoden. Herättyään horroksesta reekit ovat ärtyneitä ja tokkuraisia parikin päivää, hieman herätyksen laadusta ja horroksen kestosta riippuen.
Reekejä peittää kauttaaltaan samettinen turkki, jonka tiheys vaihtelee lämpötilan mukaan. Naaraiden väritys on hillitty ruskea tai siniharmaa ympäristön värityksestä ja lämpötilasta riippuen. Urosten turkin väritys vaihtelee tummansinisestä vihreään, violettiin ja pikimustaan. Pitkät harjaspiikit ja viiksikarvat ovat yksinomaan aikuisten urosten merkki ja niiden kohentamiseen ja sukimiseen käytetään paljon aikaa. Vaikutelmaa tehostetaan värikkäiden vaatteiden ja värimaalien sekä säihkyvien ja kilisevien korujen avulla. Reekit ovat haaskansyöjiä ja hieman mädäntynyt liha on reekien ehdotonta herkkua. Ruokailua koskee monia kirjoitettuja ja kirjoittamattomia lakeja ja jalosukuisten reeki-ylimysten hienot ateriat saattavat kestää päiviä saaliin tappoineen ja maassa hauduttamisineen.
Psykologia
Reekit ovat monella tapaa hyvin samankaltaisia kuin ihmisetkin. Niillä on jopa samantyyppinen huumorintaju kuin ihmisillä. Tiettyjä kulttuurisidonnaisia kaskuja on tietenkin hankala ymmärtää, mutta samanlainen nolostumiseen, tilanteiden järjettömyyteen ja yllätyksellisyyteen liittyvä huumori on reekeille ihmisten tavoin ominaista. Reekeillä on myös samankaltaisia vihan, rakkauden, pyhyyden ja ilon tunteita kuin ihmisillä.
Jossain määrin reekit ovat kuitenkin yhteisöllisempiä kuin ihmiset. Ne viihtyvät suurissa ryhmissä ja asuvat jatketuissa perheyhteisöissä. Vaikka myös reekien keskuudessa on taiteilijoita, ajattelijoita ja muita luovia sieluja, ei reekeillä tunnu olevan samanlaista erottautumisen ja yksilöllisyyden tarvetta kuin ihmisillä. Ainoa poikkeus tähän on noin viiden tai kuuden standardivuoden välein toistuva soidinrituaali. Tuolloin urokset kilpailevat naaraiden suosiosta ja yrittävät erottautua toisistaan kaikin keinoin. Soidinmenojen aikaan koko reeki-yhteiskunta menee muutamaksi viikoksi aivan sekaisin. Vain askeettiset kuohitut munkit tuntuvat säilyvän järjissään tuolloin.
Teknologia
Reekit olivat vielä reeki-sodan aikaan ihmisiä huomattavasti edellä teknologisessa kehityksessä. Ihmisten kanssa symbioottisessa suhteessa eläneet tekoälyt kehittivät kuitenkin teknologiaa ja tiedettä ihmiskunnan hyväksi käsittämättömän nopeaa vauhtia, ja pian reekit olivat teknologisesti alakynnessä. Luhistuminen kuitenkin käänsi tilanteen uudelleen päälaelleen, mutta heimojen ja reekien pitkäaikainen keskinäinen kaupankäynti ja tieteellinen vaihto ovat pitäneet teknologisen kehitystason suunnilleen samalla tasolla jo pitkään. Toki kummallakin osapuolella on tiettyjä omia valttejaan, joita ei haluta luovuttaa vastapuolella, mutta näin on ollut aina.
Karkeasti ottaen reekit eivät ole yhtä edistyneitä robotiikassa tai tietotekniikassa kuin useimmat heimot, mutta sen sijaan reekeillä on pitkälle kehittynyttä materiaali- ja häivekenttätekniikkaa. Reekien alukset ovat rakentajiensa tavoin erittäin sitkeitä kokoonsa nähden ja reekit tuottavat tällä hetkellä Tunnetun Avaruuden parhaat optiset häivekentät ja holografiset naamiot.
