Pitkä yö
Wikikom
Siirtokuntien välisten kulku- ja viestiyhteyksien lisäksi Luhistumisen myötä katosi myös valtava määrä tietoa. Tieteellistä, taiteellista ja historiallista tietoa katosi iäksi Verkon ja satojen siirtokuntamaailmojen tuhouduttua. Jotain tiedonrippeitä kuitenkin säilyi selviytyneissä siirtokunnissa ja Luhistumisesta selvinneiden Advokaattien aivosilmuissa sekä Verkon hallintasolmuissa. Useimpien siirtokuntien ongelmana oli kuitenkin resurssien puute. Vaikka tieteellistä ja teknologista tuntemusta oli säilynyt, sitä ei voitu hyöydyntää. Useat eristäytyneistä siirtokunnista taantuivat teknologisesti jopa kivikaudelle. Ne siirtokunnat, jotka olivat olleet täysin omavaraisia Luhistumisen aikana ja välttyivät Luopioiden tai muiden haaskalintujen hyökkäyksiltä, nousivat hiljaa horjuen jaloilleen. Parhaiten selvisivät Reunamaailmojen sisukkaat ja taipumattomat siirtolaiset, jotka kärsivät ja selvisivät läpi pitkän yön - taantumuksen ja piileskelyn ajan - mitä kesti yli 200 vuotta luopiosotaan asti.
Pitkästä yöstä muistetaan edelleen loputtomat orja- ja ryöstöretket, jotka piinasivat ihmiskuntaa koko kahden pitkän vuosisadan ajan. Ihmiskunta eli pelon vallassa ja ikään kuin söi omaa kättään selviytyäkseen. Yhtymän hegemonia oli pirstoutunut pieniksi keskenään sotiviksi klaanivaltioiksi. Huono osaisimmissa siirtokunnissa taudit, nälänhätä ja mellakat olivat arkea, koska jokainen mies, nainen ja lapsi joutui päivittäin taistelemaan henkiinjäämisestä. Kurjimman kohtalon kokivat Kadotetut siirtokunnat. Huhutaan, että osa näistä vitsausten piinaamista siirtokunnista olisi selvinnyt vain kannibalismin avulla ja vaeltaisi nyt avaruutta etsien jatkuvasti lisää ruokaa tälle kasvavalle raakalaisten joukolle. Viimeiset kunnialliset klaanivaltiot liittoutuivat keskenään muodostaen sukupolvien myötä kansakuntia, joita alettiin lopulta kutsua heimoiksi.
| «« Hävitys | Pitkä yö | Teknokilta »» |
