Avaruussanasto

Wikikom

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

 :Tähtitiede, avaruus ja siellä matkustaminen on kaikille Heimolaisille normaalia elämää, vaikka harva 
 :pääseekään avaruuteen. Heimolaiset tietävät kuitenkin perusasioita maailmankaikkeudesta, sen mukaan 
 :mitä heidän kastinsa katsoo tarpeelliseksi kertoa. Yhtymän aikaisten tietojen kadottua moniin 
 :ilmiöihin suhtaudutaan kuitenkin taikauskoisesti ja pelolla.


Asteroidi

Asteroidi on planeettaa pienempi kivenmöhkäle. Suurin osa asteroideista sijaitsee 2,8 AU:n päässä auringosta olevalla asteroidivyöhykkeellä. Asteroidivyöhykkeen massa on noin 4% kuun massasta. Vyöhyke on noin 1,5 AU leveä. Myös planeettojen radoilla on asteroideja. Troijalaisten ja Kreikkalaisten asteroidiparvit seuraavat ja edeltävät Jupiteria Lagrangen pisteissä 4 ja 5. Nämä vakaat asteroidivyöhykkeet ovat optimaalisia paikkoja asteroidien kaivamiselle arvokkaiden mineraalien toivossa. Asteroidit luokitellaan niiden sisältämän materiaalin mukaan aakkosiin perustuvalla asteroidiluokituksella

Binäärijärjestelmä

Binäärijärjestelmä tarkoittaa tähtitieteessä kahden kappaleen kiertoa saman massakeskipisteen kautta. Binäärijärjestelmän voivat muodostaa planeetat (harvinaista) tai tähdet (yleisempää). Olemassa olevat binäärijärjestelmät ovat vakaita, mutta planeettojen joutuminen naapuritähden lähelle on silti mahdollista.

Bolidi

Bolidi on kirkas meteoriitti jonka hajoamisen ilmakehässä näkee selkeästi.

  • Bolidi suomenkielisessä wikissä.

Hevosenkenkärata

Kolmen kappaleen Lagrangen pisteiden lähellä oleva rata, jossa pienimassainen kappale on epätasaisella ellipsiradalla suuremman (tai suurempien) ympäri.

Hohmannin kiertorata

Hohmannin kiertorata (tai siirtorata) on ellipitinen kiertorata, jolla kappale voi siirtyä planeetalta toiselle. Se ei ole nopein ja suorin reitti vaan hitain ja pienienergisin (esim: meteorit). Esimerkiksi Maasta marsiin kuluisi aikaa Hohmannin kiertorataa pitkin kahdeksan kuukautta.

Ilmakehä

Ilmakehä koostuu kevyistä kaasuseoksista, jotka ympäröivät kaasukehänä useita planeettoja. Maapallon ilmakehä koostuu typestä 78,08%, hapesta 20,94% ja muista kaasuista. Elämään vaikuttavaa hiilidioksiidia on 0,038%. Ilmakehän rajaksi on sovittu kansainvälisesti 100km, vaikka sitä ylempänä onkin ilmaa joka mm aiheuttaa matalalla kiertoradalla (Low Earth Orbit, LEO) lentäville avaruusaluksille aikaa myönten kitkaa.

Ilmakehäjarrutus

Ilmakehäjarrutuksessa avaruusalus purkaa liike-energiansa lämpöenergiaksi raapimalla planeetan ilmakehää. Jokainen ilmakehään saapuva avaruusalus tekee siis ilmakehäjarrutuksen.

Ilmakehäkaappaus

Ilmakehäkaappaus (aerocapture) on taas manoveeri jossa syvältä avaruudesta saapuva alus lentäisi nopeudellaan ohi, jollei kurssia laskettaisi niin että planeetan ilmakehä jarruttaa sen nopeuden sopivaksi kiertoradalle. Termiä ilmakehäjarrutus käytetään usein virheellisesti kuvaamaan ilmakehäkaappausta. 

 Tämä vaatii aluksen rungolta sellaista lämmönkestävyyttä siinä määrin että nykyaikainen 
 avaruussukkula ei kestäisi sitä, joten tämä on tällä hetkellä vielä scifiä (mm. Avaruusseikkailu 2010 Lenov käyttää
 suojakilpeä jarruttaakseen).

 Linkki Space Simulator 2006 videoon jossa avaruussukkula tekee
 simuloidun ilmakehäkaappauksen laskeutumalla syvälle Marsin ilmakehään. Normaali laskeutuminen maan ilmakehään 
 simuloidusti(FSX), simuloidusti (X-plane)oikeasti

Kaasukehä

Kaasukehä on eri planeetoilla oleva kaasukerrostuma, joka ei ole elokelpoinen (vrt. ilmakehä).

Kaasuplaneetta

Kaasuplaneetta (kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta) on planeetta joka ei ole historiansa aikana tiivistynyt kiinteäksi tai joka ei ole tarpeeksi massiivinen syttyäkseen tähdeksi. Kaasuplaneetan ydin on pieni ja syvällä eikä sinne voida päästä valtavan paineen takia. Tähän mennessä havaitut eksoplaneetat ovat olleet lähellä tähteä kiertäviä kaasuplaneettoja. Kaasuplaneettojen yläraja on 13 jupiterin massaa jonka jälkeen ne luokitellaan ruskeiksi kääpiöiksi. Kaasujättiläisillä on todennäköisesti kuita ja painovoiman hajottamien kuiden aiheuttamia renkaita. Teoriassa tähden elovyöhykkeellä olevan kaasuplaneetan kuussa voisi esiintyä elämälle suotuiset olosuhteet.

Kaksoisplaneetta

Kaksoisplaneetat kiertävät toisiaan (tai paremmin sanottuna massojensa keskipistettä joka sijaitsee planeettojen välissä). Vuorovesivoimien takia planeetat kääntävät usein saman puolen toisiaan kohti. Virallinen nimitys on binäärijärjestelmä. Pluto ja Kharon ovat esimerkki kaksoisplaneetoista (molemmat kuuluvat kääpiöplaneettojen luokkaan).

Kiertorata

Kiertorata on kappaleen lentoreitti avaruudessa toisen kappaleen ympäri. Nopeus on niin suuri että kappale ehtii kaartua kiertoradalla olevan alta pois, eli kiertoratalainen näyttäisi säilyttävän etäisyydensä kierrettävään kappaleeseen. Kiertorata voi olla ellipsinmuotoinen tai ympyränmuotoinen. Erilaisia kiertoratoja on olemassa eikä mitään yhtä vakiokiertorataa. Geostationaarisessa kiertoradassa maapallo pyörii niin että kappale näyttäisi olevan kiertoradalla paikallaan maahan verrattuna. Geosynkornoidussa radassa rata kulkee päiväntasaajaa pitkin nollakulmalla. Normaalisti kiertorata on satelliiteilla, avaruusasemilla ja sukkuloilla parikymmentä astetta vinossa, jolloin alus lentää suurimman osan planeetasta yli pystyen valokuvaamaan eri seutuja (tai laskeutumaan eri paikkoihin).

Kuuma huone

Kuuma huone on nimitys planeetalle, joka ei päästä energiaa karkuun kasvihuoneilmiön takia. Esimerkkinä Venus jonka pintapaine on 90 maan ilmakehää ja lämpötila n. 470 C. Planeetan pilvet heijastavat energian takaisin lämmittämään planeettaa.

Kääpiöplaneetta

Kääpiöplaneetta on tarpeeksi suuri kappale, että se muotoutuu pallon muotoiseksi, mutta liian pieni että sitä voisi laskea varsinaiseksi planeetaksi.

Lagrangen pisteet

Lagrangen pisteet ovat avaruudessa olevia kohtia, joissa kahden massapisteen vetovoimat kumoavat toisensa niin että pienimassainen kappale voi pysyä niissä paikallaan. Esimerkiksi maan ja kuun välillä on L1 ja kuun takana L2. Lagrangen pisteet ovat Heimojen maailmassa äärimmäisen suosittuja hyppypisteitä. Planeettojen lähellä sijaitsevat pisteet (esim L1) lasketaan useimmiten epävakaiksi niiden muuttuvan paikan takia.

Linnunrata

Linnunrata on spiraaligalaksi, johon aurinkomme kuuluu. Lähimmät galaksit ovat Andromedan galaksi ja Suuri Magellanin pilvi ja Pieni Magellanin pilvi. Aurinko sijaitsee 26000 valovuotta (+-1400) linnunradan keskuksesta, yhdessä sen kierteishaarassa. Linnunradan kiekko on noin 100000vv leveä ja 1000vv paksu. Linunrata pitää sisällään arviolta 200-400 biljoonaa tähteä. Linnunrata ympäröi palloimainen halo, jossa on harvakseltaan tähtiä.

Linkoefekti

Linkoefektissä esine ottaa liike-energiaa ellipitisesti kiertämältään planeetalta ja sinkoutuu sitten pakonopeuden ylittävällä nopeudella ulos planeetan painovoimakalvosta. Heimojen maailmassa linkoefektejä ei enää käytetä, koska työntömoottorit pystyvät jatkuvaan työntöön, mutta sitä käytetään etenkin jos halutaan päästä nopeammin paikasta toiseen tai paeta esimerkiksi ikävää kohtaamista.

Madonreikä

Madonreikä on hypotettinen repeytymä universumissa, oikopolku kahden paikan välillä. Tieteisfiktiossa madonreikiä on hyödynnetty. Mustien aukkojen singulariteettien ajatellaan olevan madonreikiä, mutta tapahtumahorisontti estää niiden luokse pääsemisen. Ainoa mahdollisuus olisi pyörivä musta aukko, joka paljastaisi singulariteetin.

Meteori

Meteori eli tähdenlento on maan ilmakehän valoilmiö, joka syntyy kun pieni kivi palaa ilmakehässä. Silmillä havaittavat meteorit ovat yli 0,1mm kokoisia. Tätä pienempiä mikrometeoreja tulee jatkuvasti ilmakehään. Arviolta 100 tonnia meteoriitteja sataa joka tunti maan ilmakehään. Meteorit ovat irronneet asteroideista ja komeetoista törmäyksissä ja ne muodostavat meteoriparvia, joiden törmäykset voidaan joskus ennustaa.

  • Meteoriitti suomenkielisessä wikipediassa. Video ison meteorin törmäyksestä.

Musta aukko

Musta aukko on massakeskittymä, jossa painovoima on niin suuri että valo ei pääse pakoon. Mustan aukon keskuksen, singulariteettin, massa on keskittynyt yhteen pisteeseen ja sen massa on ääretön. Rajaa jossa mikään ei pääse karkuun mustasta aukosta nimitetään tapahtumahorisontiksi. Mustat aukot syntyvät suurien tähtien supernovaräjähdyksistä ja luhistumisista kasaan. Jos kappaleen säde ylittää Schwarzschildin säteenä tunnetun rajan kappale luhistuu mustaksi aukoksi. Musta aukon massa on oltava vähintään 1,5 auringon massaa (pienin tunnettu 3,8 ja suurin 16 tällä hetkellä). Alipieniä mustia aukkoja voi teoriassa syntyä kosmisissa tapahtumissa, mutta ne voivat silloin myös teoriassa tuhoutua "kiehumalla" (Hawkingin säteily). Galaksien kuten linnunradan keskuksessa epäillään olevan supermassiivisia mustia aukkoja mutta niiden synty on vielä tuntematon. Heimojen maailmassa mustia aukkoja tunnetaan muutamia ja niitä pelätään pyhinä paikkoina. Niiden välttäminen onkin viisasta sillä niiden tähtijärjestelmät ovat täynnä painovoiman kasaamia asteroideja, kaasua, planeettoja ja jopa tähtiä tehden navigoinnin vaaralliseksi. Lisäksi kaikki aine kiertää aukkoa suurella nopeudella. Aukkoa kiertää kiihdytyslevy (acceleration disk) ja mustasta aukosta paennut kaasu suihkuaa poispäin. Aukkoon katoavan aineen hehkuminen ja kohonnut röntgensäteily paljastaakin aukon paikan. 3,8 auringon massaisessa mustassa aukossa Schawarzschildin säde, eli tapahtumahorisontti on arvioilta 24km läpimittainen. Musta aukko ei ole vaaraton vaan siihen syöksyvä materia aiheuttaa säteilyä ja pyörivä aukko voi suunnata sitä tiettyyn suuntaan. Video mustasta aukosta imemässä aurinkoa. Mustaa aukkoa on käsitelty monenlaisessa fiktiossa ja filmeissä, esimerkiksi Black Hole

Neutronitähti

Neutronitähdet koostuvat pääasiassa neutroneista tähden käytettyä polttoaineensa loppuun. Tähtien läpimitta on muutamia kymmeniä kilometrejä ja massa noin 1,4-3 auringon massaa. Neutronitähdet havaitaan radiolähteinä, pulsareina, koska ne pyörivät niin lujaa että tähti on ellipsin muotoinen. Neutronitähdillä uskotaan olevan magneettinen kaasukehä.

Newtonin mekaniikka

Maapallo vetää painovoimallaan puoleensa maanpinnalla olevaa 102-grammaista kappaletta noin yhden newtonin voimalla. Painovoiman lakia kutsutaan yleisesti ottaen Newtonilaisuudeksi. Vaikka suppea suhteellisuusteoria selittääkin paremmin avaruuden kaareutumista. Tätä kutsutaan klassiseksi mekaniikaksi. Avaruudessa vaikuttavat voimat ovat painovoima ja liike-energia. Koska avaruudessa ei ole vastusta tiettyyn nopeuteen kiihdyttänyt raketti ei hidastu vaan säilyttää nopeutensa kiihdytyksen lopettamisen jälkeen. Raketin täytyy kääntää peränsä menosuuntaan ja jarruttaa samalla voimalla kuin kiihdytti. Nopeuteen ja suuntaan vaikuttavat painovoivoimakentät, eli planeetat, tähdet ja pikkuplaneetat. 

 Esimerkki todella Newtonilaisesta mekaniikasta löytyy tietokonepelistä [http://en.wikipedia.org/wiki/Frontier:_Elite_II Frontier:  
 Elite II] ja First Encounters . Video laskeutumisesta Io:n pinnalle.

Oortin pilvi

Oortin pilvi on aurinkokunnan uloin kehä joka koostuu miljoonista komeetoista. Oortin pilven läpi lentäminen on turvallista, sillä vaikka se koostuu miljoonista komeetoista on sen pinta ala niin valtava että aine on lopulta todella harvaa. Vastaava komeettapilvi löytyy vaihtelevan kokoisena muiltakin tähtijärjestelmiltä.

Pakonopeus

Pakonopeus on pienin nopeus, jolla kappae pystyy irtautumaan toisen kappaleen painovoimakentästä. Jos kappaleen nopeus on pakonopeutta pienempi, se jää kiertoradalle. Pakonopeus Maan pinnalta on 11,2km/s eli kuumatka vaatii sen verran nopeutta. Satelliitin ampuminen kiertoradalle vaatiin 8,2km/s nopeuden. Kuun pakonopeus on 2,4km/s, Marsin 5,0 km/s ja Jupiterin 59,5km/s. Opetusvideo pakonopeuden laskemisesta.

Pikkuplaneetta

Pikkuplaneetat eli "Small Solar System Bodies" (SSSM) ovat suuria asteroideja jotka jäävät alle planeetan koon (Pluto on pikkuplaneetta).

Pseudokuu

Pseudokuu (Kvasi-satelliitti) on asteroidi joka kiertää aurinkoa soikealla hevosenkenkäkiertoradalla samalla nopeudella kuin planeetat. Lähimmästä planeetasta katsoen asteroidi heilahtelee edestakaisin käyden välillä planeetan radan sisällä ja välillä ulkona.

Prototähti

Kaasupilvestä syntyvä tähti, joka ei ole vielä niin kuuma että fuusioreaktio alkaisi. Jos tähden massa on yli 0,1 auringon massaa vety alkaa fuusioitua heliumiksi. Vastasyntynyt tähti ei enää romahda kasaan ja on vakaa. Jos massa jää alle 0,1 se jäähtyy ruskeaksi kääpiöksi tai kaasupalloksi.

Pääasarjavaiheen tähti

Pääasarjavaiheen tähti on tavanoimainen tähti (kuten aurinko). Tähden synnyttyä se aloittaa pitkän ja rauhallisen vaiheen joka kestää auringon massaisilla tähdillä noin 10 miljarida vuotta. Tätä kutsutaan pääsarjaksi, koska vastaavat tähdet ovat yleisiä linnunradassa. Pääsarjan tähtien värit vaihtelevat keltaisesta oranssin kautta punaiseen. HR-kaavio kertoo tähden massan, lämpötilan ja värin suhteen. Video tähtien elämästä.

Roihupurkaus

Auringon koronan vaihtelu (engl. CME), jossa aurinko puhaltaa yläkerroksensa avaruuteen. Pilvi plasmaa voi ehtiä maahan 2-5 päivässä ja se on vaarallinen lähimmille planeetoille. Normaalit CME:t eivät aiheuta maapallon asukkaille muuta kuin radioyhteyksien heikkenemistä, mutta planeettojenvälisten alusten miehistöille ne ovat säteilyvaara. Heimojen maailmassa vanhanaikaisissa aluksissa voi löytyä vielä tälläisiä tapauksia varten tehtyjä "pommisuojia" (mm. Star Trek Enterprise sarjassa miehistö pakeni kosmisia säteitä warppimoottoreiden sisään pakoon)

Ruskea kääpiö

Tähti joka on kaasupallon ja pääasarjaisen tähden välillä. Esimerkkinä Gliese 229B joka omaa 20-50 kertaisen Jupiterin massan. Arviolta jopa 75% universumin massasta voi koostua ruskeista ja valkoisista kääpiöistä. Ruskeiden kääpiöiden spektrit ovat M,L ja T sekä luminositeetti reilusti alle 0.00045 auringon vastavasta. Hyötyä ruskeista kääpiöistä on luultavasti vain salakuljettajilla ja piraateilla, jotka ovat löytäneet niiden kautta hyppyreittejä Heimojen alueelle.

Supernova

Supernova on tähden räjähdys joka syntyy kun tähden fuusio loppuu ja se romahtaa kasaan neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi.Vaihtoehtoisesti valkoinen kääpiö räjähtää jos sen massa ylittää Chandrasekharin rajan saamalla massaa naapuritähdestä. Supernovat ovat harvinaisia ja ne aiheuttavat kosmisilla säteillään vaaraa lähimmille tähtijärjestelmille. Väitetään että Yhtymän luhistumisen yhteydessä olisi muutama tähti muuttunut supernovaksi, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Hypernova tapahtuu kun supermassiivinen tähti luhistuu mustaksi aukoksi valtavassa räjähdyksessä.

Singulariteetti

kts. Musta aukko.

Trinäärijärjestelmä

Trinäärijärjestelmässä on kolme tähtiä. Kolmesta ja useammasta tähdestä käytetään nimitystä "multiple star system", eli moninkertainen tähtijärjestelmä. Nämä eivät ole yhtä vakaita kuin binäärijärjestelmät ja kosmiset onnettomuudet ovat mahdollisia.

Tähtijoukko

Tähtijoukko on ryhmä tähtiä jotka pysyvät lähellä toisiaan painovoiman vaikutuksesta. "Lähietäisyys" tarkoittaa yleensä useita valovuosia, vaikkakin linnunrataa kiertää pallomaisia tähtijoukkoja, joissa etäisyydet ovat huomattavasti lyhyempiä ja jotka koostuvat vanhoista tähdistä.

Tähtisumut

Tähtisumu on vanhanaikainen nimitys jolla tarkoitetaan erilaisia kaasumaisia muodostelmia.

Planetaariset sumut ovat aurinkojen jäännöksiä ja hyvin pieniä (1-3vv). Niiden tiheys on hyvin pieni.
Emissiosumut säteilevät jollain aaltopituudella, mutta eivät heijasta takaisin. Emissiosumut koostuvat vedystä.
Heijastussumut heijastavat tähtien valoa hyvinkin kirkkaasti sisältämänsä pölyn takia.
Pimeä sumu ei heijasta eikä säteile merkittävästi. Ne voidaan havaita vain kun ne peittävät jotain kirkasta kohdetta. Maata lähin sumu (550vv) Hiilisäkki on pimeä sumu, mutta heijastaa kuitenkin noin 10% valoa.
Supernovajäänteet ovat peräisin räjähtäneestä tähdestä ja ovat kuumia sisimmiltä kerroksiltaan. Joskus kaasu kerääntyy takaisin tähdeksi.
Orionin tähtisumusta kertova video.

Valkoinen kääpiö

Valkoinen kääpiö on hyvin tiivis tähti, jonka koko on planeetan luokkaa ja massa auringon. valkoinen kääpiö saa alkunsa kun punainen tähti on käyttänyt polttoaineensa loppuun, puhaltaa pintakerroksensa tähtienväliseen avaruuteen ja luhistuu kasaan. Tunnettuja valkoisia kääpiöitä ovat mm. Sirius B ja Procyon B. Valkoisissa kääpiöissä joissa massa on yli 1,44 auringon massaa tapahtuu luhistuminen neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi. Sammuneet valkoiset kääpiöt ovat mustia kääpiöitä, jotka ovat eri asia kuin musta aukko.

Haettu osoitteesta http://www.heimot.com/wiki/index.php/Avaruussanasto
Henkilökohtaiset työkalut